TUULIMYLLY

PAJAMÄKI PUKEUTUU PERINTEESEEN
(Pyhäjärven Sanomat 13.11.2002)

"Oli yhdestoista hetki pelastaa 141 vuotta vanha tuulimylly jälkipolville", tiivistää tuulimyllytyöryhmän puheenjohtaja Matti Huttunen Lamminahon kyläyhdistyksen suururakkaa.

Lamminahoset julkaisivat kaksi vuotta sitten oman kyläkirjan Lampaholaiset. Sen myynnistä tuli hieman voittoa, jonka kirjatoimikunta toivoi käytettävän perinteen vaalimiseen.

Kyläyhdistys päätti viime keväänä käyttää rahaa tuulimyllyn siirtoon Taipaleensuusta Hiisituvan alueelle Pajamäelle. Työ annettiin asetetun tuulimyllytyöryhmän tehtäväksi.

"Siirto- ja entisöintikustannus on ennakkoarvion mukaan 6 700 euroa, jossa on talkootyön osuus mukana. Kaupunki on avustanut lamminahosten perinnetekoa 1 000 eurolla", kertoi Huttunen.

Vuonna 1861 Sikalaan, nykyisen Hiisituvan välittömään läheisyyteen Myllymäelle silloisen isännän Paavo Ollinpoika Kuonanojan rakennuttama tuulimylly palaa Huttusen mukaan juurilleen. Vuonna 1930 Sikalan mylly tuli tarpeettomaksi, kun Lamminaholle saatiin oma, höyryvoimalla jauhava kone. Vanha mylly jatkoi työtään Hiidenniemen Syrjälässä, kun isäntä Saku Kinnunen osti kapineen.

Kymmenkunta vuotta mylly jauhoi Syrjälässä, kunnes vuonna 1939 se siirtyi Taipaleensuuhun Eemil Metsälälle. Viimeksi mylly sai kiviensä väliin jyviä vuonna 1946. Viimeiset 50 vuotta se on ihmetellyt ja odottanut tulevaa kohtaloaan Pyhäjärvi-Seuran lahjoitusesineenä Mikko ja Liisa Metsälän mailla. Alkukesästä seura lahjoitti jalkamyllytyyppisen tuulimyllyn Lamminahon kyläyhdistykselle.

"Tuulimylly pääsee nyt mäelle, oikeanlaiselle paikalle. Vanha, alkuperäinen napatukki oli lahonnut varsinkin alapäästään käyttökelvottomaksi. Uuden, entistä järeämmän saimme Kalevi Lehtomäeltä viime heinäkuisesta Unto-myrskyn tuulenkaatokuusesta."

"Napatukin maan alle jäävä osa on käsitelty hiiltämällä ja tervaamalla vanhan perinteen mukaan", selvittää Huttunen.

Pajamäelle nouseva tuulimylly tarvitsi toimenpideluvan. Sen hankinnassa kyläyhdistystä avusti Pyhäjärvi-Seuran nykyinen puheenjohtaja, rakennusinsinööri Jorma Mäkeläinen. Huttunen uumoilee, ettei mylly jää ainoaksi perinnerakennukseksi, vaan jatkoa seuraa. Ajatuksissa on tuoda mäelle muun muassa vanha puimakone.

Tuulimyllyn siivet olivat lahonneet ja pudonneet. Lähellä maata ja katon rajaa olevista vanhoista hirsistä osa oli niin lahoja, ettei niitä voinut enää käyttää.

"Panimme Paikalliseen ilmoituksen hirsien ostosta. Välittömästi Rannankylän Niskalasta soitettiin ja kerrottiin, että heiltä olisi korvauksetta saatavissa vanhan puretun aitan hirsiä, kiittelee Huttunen.

Tuulimyllyyn on tehtävä lisäksi siipiakseli ja siivet. Myös hammasrattaaseen pitää tehdä uusia hampaita koivusta.

Taitavina rakentajina pajamäellä ahertavat Alpo Kumpumäki ja Mauri Niskanen. Hiisituvan juurella asuva työryhmän jäsen Ville Plattonen on aina tarvittaessa mukana talkoolaisena.

Matti Huttunen kiitteleekin kyläläisten intoa tuulimyllyn rakentamiseen.

"Innokkaita tekijöitä on ollut tarvittaessa paikalla, traktoreita ja kaivureita on ollut helppo saada apuun. Ihmiset ovat sitoutuneet täysillä oma alueensa perinteen vaalimiseen. Myös muilta kyliltä on saatu tukea."

Rakennelmaa alettiin pystyttää lokakuun alussa. Tarkoitus on koota se vesikattoon syksyn aikana. Sisustusta myöten myllyn pitäisi olla valmiina tulevana kesänä.

Mylly sisustetaan alkuperäiseen asuunsa kahta järeää jauhinkiveä myöten. Toimintakuntoista myllystä ei sen vanhojen rakenteiden vuoksi kuitenkaan voida tehdä.

Ulla Leppänen


» Katso kuvagalleriasta tuulimyllyn siirto- ja rakennusvaiheita